Yhdeksänvuotias A.P. Igor ei ole mikä tahansa ex-ravuri. Ennätys ruunalta toki löytyy ja kouluradaltakin se on ehtinyt pisteitä kerätä. Igorin tärkein tehtävä on kuitenkin erikoisempi: se on kahden Etelä-Suomessa vaikuttavan yrityksen, Welltimen ja Sinituotteen työsuhdehevonen.

Sana “työsuhdehevonen” on sen verran uusi käsite, ettei se meinaa taipua edes saneerausyritys Welltimen omistajan Jorma Karttusen suussa. Hevonen kuin hevonen, vai mitä?
- Igor, sehän on kamalan kiltti, puuskahtaa Karttunen. - Mitäs minä muuta sanoisin? Sen kanssa uskaltaa mennä metsään, vaikkei niin paljon ratsastuksesta tiedä. Minä olen sitä polvea, että olen tehnyt nuoruudessani hevosella metsätöitä eikä eläimen kanssa kulkeminen tunnu yhtään oudolta. Seuraava sukupolvi tarvitsee enemmän ohjeita, mutta sitä varten meillä on Artsi.

Kuin joululahja
Artsi on yhtä kuin Erkylän kartanon tallimestari Arto-Pekka Heino. Hän on siirtynyt Hyvinkään kupeeseen Oulusta ABC -tallilta, missä Igorkin entisessä elämässään asui. Erkylän kartanolla hän ratsuttaa ja valmentaa, myös vammaisia.

Kun Heino kuuli, että kartanon isäntä, Sinituotteen omistaja Ilkka Brotherus ja Karttunen etsivät yhtiöidensä työntekijöiden virkistyskäyttöön sopivaa hevosta, suomenhevonen Igor oli äkkiä hollilla.
- Muistin Igorin tasaisen luonteen ja mukavat askellajit kilpailuista, joissa olin ollut koulutuomarina, kertoo Heino. - Kehotin Karttusta soittamaan ja tekemään tarjouksen hevosesta. Ei siinä kauaa mennyt, niin saimme lähteä sitä hakemaan.

Jorma Karttunen katsoo hymyillen ja toteaa melkein ujosti: - Se oli jännä päivä. Joulu oli melko lähellä, mutta se päivä tuntui jo joululta.
Saman huomasi Päivi Lähteenmäki, joka on töissä Sinituotteen konttorissa. Hän oli tutustunut Jorma Karttuseen tämän tehdessä Erkylän tallin saneeraustöitä. - Kun idea työsuhdehevosesta saatiin, siihen suhtauduttiin ehkä pikkuisen epäillen. Sitten kun hevonen oli valittu, sitä odotettiin kuin lahjaa.

Raippa turha kapistus
Lähteenmäellä ei ollut hevosista aiempaa henkilökohtaista kokemusta. - Mitä tässä työpaikan ympäristössä olen nähnyt. Mutta 20 -vuotias tyttäreni ratsastaa, hän piti ideaa heti hienona.
Igorin saavuttua tallille kukin suhtautui siihen itselleen ominaisella tavalla. Heino nauraa, että Karttusta piti vain jarrutella. - Hän on tottunut ohjaamaan hevosta, joten kahden maneesitunnin jälkeen hän halusi maastoon. Hyvä ettei laukalla päräyttänyt sieltä takaisin pihaan. Ihmeen hyvin hän on hevosen kanssa pärjännyt.

Luonnollisen suhtautumisen huomaa ulkopuolinenkin. Satulointia ja “kaikkia remeleitä” ei niin tarkkaan itse osata laittaa ja raippa on kädessä kuin miekka, mutta hevosta Karttunen kohtelee kuin toveria. Otteet ovat jämäkät mutta ystävälliset.
- Raippa on minusta aivan turha väline. Välillä juttelen hevoselle niin kuin tein tukkireen kanssa, välillä laitan kädet sen harjan sisään. Ihan oikeaan paikkaan ollaan aina kuljettu.
Kun Karttunen juttelee niitä näitä hevosen selästä, Lähteenmäki seurailee tilannetta vierestä. - Olen ollut Igorin selässä, mutta maastakäsin tutustuminen on minulle luonnollisempaa, hän nyökkää ja jatkaa: - Hevosen iso koko herättää minussa vielä kunnioitusta.

Laadukas hevonen
Lähteenmäen on helppo poiketa tervehtimään Igoria, joka asuu kivenheiton päässä hänen työpaikaltaan. - Vien palan leipää ja rapsuttelen tai harjailen. Jos tyttäreni tulee tänne, hän ratsastaa Igorilla ja minä kävelen mukana. Se riittää minulle, ainakin toistaiseksi.
Jorma Karttusen lisäksi hänen työntekijöistään timpuri Antti Tuomala ratsastaa Igorilla noin kerran viikossa. Jos mitään merkintää ei Igorin omaan varauskirjaan tule, hyppää Arto-Pekka Heino sen kyytiin.

- Yritän vähän kouluttaa hevosta eteenpäin, selittää tallimestari. - Tai sanotaanko niin, että pitää nykyisellä tasollaan. Igor on periaatteessa niin laadukas ja hyvin koulutettu, että helppo A -kouluradat ja 110 senttimetrin esteet sujuvat, jos vain kuski osaa asiansa. Liikkeetkin ovat sitä luokkaa että oikeastaan harmittaa, etten ole ehtinyt enempää sillä mennä.

Suomenhevosten mestaruuksiin Igorilla olisi voinut tähdätä.
Toisaalta kilpailuhenkeä ei haluta sotkemaan työntekijöiden rentoa fiilistä. - Tämän pitää olla kaikille mukavaa ja stressitöntä, painottaa Karttunen. - Siksi Igor asuu Erkylässä, että sillä on täysihoito ja palvelu pelaa. Kun tulemme ratsastamaan, hevonen satuloidaan valmiiksi niille, jotka eivät sitä osaa itse tehdä. Siinä on hevosen kannalta se hyvä puoli, että se ei tule kipeäksi kun on oikeat varusteet ja oikeissa paikoissa. Ja jos joku haluaa, niin tallilta löytyy taluttajakin matkaan.