Suomenhevosta juhlistettiin 6.9.  - päivänä, jolloin tasan sata vuotta sitten Keisarillinen Suomen Senaatti vahvisti päätöksensä suomenhevosen kantakirjasta. Päivän valtakunnallinen päätapahtuma Ypäjän Hevosopistolla alkoi lipunnostolla, jossa kunniavartiossa oli kuusi suomenhevosratsua. Lipun salkoon nostivat Hevosopiston toimitusjohtaja Hannu Kalalahti ja MTT Hevostutkimuksen johtaja Markku Saastamoinen. Yleisö lauloi Maamme-laulun, minkä jälkeen Hevosopiston oppilasyhdistyksen puheenjohtaja Mariia Laihi luki Suomenhevosen julistuksen.

Iltapäivän Suomenhevosfoorumissa pohdittiin suomenhevosen tulevaisuutta, mahdollisuuksia ja haasteita. Puheenjohtaja Pertti Koskenniemi luki tasavallan presidentin Tarja Halosen tervehdyksen juhlivalle suomenhevoselle.

Ensimmäinen alustus oli Hämeen ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Sirpa Pussisen Suomenhevosen kysyntä kasvaa, riittääkö tarjonta? Pussinen taustoitti suomenhevosen kysyntää ja tarjontaa hevosen käytön historiallisella näkökulmalla. Lähteenään hän käytti Kasvava hevosala – selvitysraporttia. Sen mukaan kysyntää suomenhevoselle on koko maassa ja kaikissa toimintamuodoissa, niin ravi-, ratsastus-, kuin elämyspalveluissakin. Kysynnän ja tarjonnan turvaamiseksi tulee vain olla ennakkoluuloton uusille suomenhevosiin liittyville palveluille ja liiketoimintamahdollisuuksille.

Seuraavaksi MTT Hevostutkimuksen johtaja Markku Saastamoinen piti esityksen aiheella Suomenhevonen maailmalle – mahdollisuudet ja riskit. Saastamoinen pohti syitä muiden rotujen vientikysynnän takana. Hän vertasi suomenhevosta islanninhevosen tarinaan ja esitti kysymyksen siitä, mikä on suomenhevosen antama lisäarvo hevosen ostajalle. Saastamoinen painotti hevosen tuomista nykyaikaan, sillä historialliset mielikuvat eivät tuo kilpailuetua. Muita menestymisen edellytyksiä ovat oikea hinnoittelu, asemointi markkinoilla ja oikean tyyppisten hevosten kasvatus.

Seuraavana alustuksena markkinointitoimisto Euro RSCG:n strategiajohtaja Minna Ritoluoma kertoi suomenhevosesta brändinä. Ritoluoma kertoi suomenhevosen olevan vahva brändi tietyissä piireissä. Pitäisi kuitenkin pohtia miten mielletään suomenhevosen brändi alan ulkopuolella.

Foorumin päätti Teivon raviradan toimitusjohtaja Matti Mahlamäki pohtimalla suomenhevosta osana tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa. Suomenhevonen on merkittävä tekijä suomalaisen identiteetin tukipuuna. Mahlamäen näkemys on, että kansalliset symbolit säilyvät ja suomenhevosen merkitys identiteetin rakentumisessa lisääntyy.

Foorumin jälkeen ohjelmassa oli suomenhevoskatrilli, jossa esiintyivät Ypäjän opetushevoset, joukossa presidentti Halosen kolmivuotias suomenhevostamma Ypäjä Tarja, joka osallistui myös aamun lipunnostotilaisuuteen.

Päivän päätteeksi palkittiin jälkeistuotannollaan ansioituneita tammoja aatelitammoiksi, sekä muistettiin legendaaristen hevosten Murron ja Eri-Aaronin taustahenkilöitä. Tämän jälkeen Varsinais-Suomen hevosjalostusliiton puheenjohtaja Hannu Nivola piti juhlapuheen satavuotiaille hevosjalostusliitoille. MTK huomioi Suomenhevosen viesti –tapahtumaketjun ja antoi lahjoituksen käytettäväksi Suomenhevosen tulevaisuus –hankkeen valmisteluun. Tilaisuus huipentui juhlavuonna ansioituneiden henkilöiden ja tahojen palkitsemisiin. Juhlavuoden palkittavat olivat: Heidi Sinda, Mika Lehtinen, Ilmari Ojala, Sara-Juulia Perttunen, Keski-Suomen hevosjalostusliitto, Pohjois-Hämeen Hippos Ry ja Maa- ja metsätalousministeriön sekä kulttuuri- ja urheiluministerin hallinnonala.