Tälle sivulle on kerätty usein raviurheilusta esitettyjä kysymyksiä. Kysymyksiä on kerätty Radio Suomessa esitetyistä 'Kysykää raviurheilusta' -ohjelmista. Kysymyksiin ovat vastanneet Suomen Hippoksen ja Fintoton asiantuntijat. Kysymyksiä tälle sivulle voit meilata osoitteeseen [email protected].
Raviurheiluilta-lähetys 2007 Radio Suomessa, kuunneltavissa tästä linkistä.
Yleistä
K: Jos aika on 11.3, onko tämä sekuntia, minuuttia, mitä?
V: Suomessa ja muissa Euroopan maissa hevosten ajat ilmaistaan kilometriaikoina. Niissä ravimaissa, joissa ajetaan ainoastaan mailin mittaisia kilpailuja, hevosten ajat ilmoitetaan kokonaisaikoina. Kilometriajoiksi muutetut ajat ravituloksissa mahdollistavat eri kilpailumatkoilla juostujen starttien helpomman vertailun. Jos hevonen saavuttaa 1600 metrin matkalla kilometriajan 11.3, se tarkoittaa että keskimäärin kilometrille kului aikaa 1 minuutti, 11 sekuntia ja kolme kymmenystä. Kokonaisaika on silloin ollut 71,3*1,6=114,1 sekuntia eli 1 minuutti 54,1 sekuntia. Vastaavasti, jos hevonen käyttää 1600 metrin matkaan aikaa tasan kaksi minuuttia, sen kilometriajaksi tulee 15,0 (120/1,6=75 eli 1 minuutti 15,0 sekuntia).
K: Miten määrätään lähtöjärjestys?
V: Kun hevoset on tietyn pisteytyksen jälkeen valittu lähtöön, suoritetaan lähtörata-arvonta tietokoneella. Mikäli kyseessä on tasoitusajo, eri perusmatkoilta starttaavien hevosten lähtöradat arvotaan saman paalun sisällä.
K: Mikä on kylmäverisen ja lämminverisen ero?
V: Kylmäverinen hevonen on hieman raskaampi rakenteeltaan ja hitaampi, kuin lämminverinen. Lisäksi kylmäverinen kehittyy lämminveristä hitaammin.
K:Jos hevosen leuan alla on raveissa nauha, onko sillä sidottu kieli alaleukaan, vai mikä tuo kyseinen nauha oikein on?
V:Kyseessä todellakin on kieliside, joka estää hevosta nostamasta kieltä kuolaimen päälle, jolloin sen ohjattavuus heikkenee. Se saattaa jopa kaatuakin, mikäli se nielaisee kielensä, eli vetää kieltä niin paljon taaksepäin että kielen paksu osa ahtauttaa hengitysteitä. Kieliside ei kuitenkaan
saa olla liian kireällä. Liian kireä kieliside haittaa kielen verenkiertoa, joka aiheuttaa vaurioita ja kipua hevoselle.
Pelitoiminta
K:Miten on päätetty V5-raviradat?
V: Ennen valtakunnallisen V5:n tuloa Vermo oli ainoa rata, joka järjesti V5-peliä. Kun V5:sta Hippoksen ja Veikkauksen v. 1994 tekemän sopimuksen eräänä kohtana tehtiin valtakunnallinen peli, halusi rata kuitenkin säilyttää mahdollisuuden toimia Veikkauksen järjestämän V5-pelin isäntäratana. Samanlainen käytäntö on myös Ruotsissa ja Norjassa: valtakunnallinen peli pelataan maiden pääradoille, Solvallaan ja Bjerkeen.
K: Onko Fintotolla suunnitelmia pelitarjonnan lisäämiseksi, esim. head-to-head tyyppistä vakioveikkausta?
V: Fintoto sai rahapelilupaansa head-to-head and triple-head pelimuotoihin keväällä 2004. Toimivaltuudet ko. pelien aloittamiseksi ovat kunnossa, mutta pelien ohjelmistot eivät ole valmiina toto-järjestelmässä eikä siten pelien toteuttamisen ajankohtaa ole päätetty.
K: Miksi Fintoto ei saa nettikuvaa paremmaksi, tämä on maksullinen palvelu ja kyllä rahoilleen pitää saada vastinetta. Sonera kai sitä hommaa hoitaa, mutta ei sieltä saa kuin ympäripyöreitä vastauksia. Fintotolla kai on jotain sanomista tähänkin asiaan, koska käsittääkseni Sonera ja Fintoto tätä palvelua tuottavat ja siitä myös veloittavat asiakkaita.
V: Toto-TV palvelu internetissä on Soneran teknisesti toteuttama sovellus. Kehitystyötä palveluun tehdään hyvässä yhteistyössä Soneran kanssa. Useimmiten palvelussa ilmenevät ongelmat eivät kuitenkaan ole riippuvaisia Sonerasta, vaan yleisistä tietoliikenneongelmista. Palvelun laitteiston ja kuluttajan väliin mahtuu yleinen verkko ja muitakin teleoperaattoreita, joista viat voivat aiheutua.
K: Pelaajille jaettavat ilmaisohjelmat ovat amatöörimäisiä, pelaajien on vaikea lukea niitä.
V: Ilmaisohjelma-formaatissa on otettu mallia Ruotsista. Ilmaisohjelman koko asettaa rajoituksia lähtölistojen ulkoasulle.
K: Miksi vain osaan lähdöistä on kuvallinen yhteys?
V: Vuonna 2005 jokaisena päivänä lukuun ottamatta jouluaattoa ja joulupäivää on kuvallinen yhteys raveihin eli toisin sanoen ravit ovat silloin Totoline-ravit.
K: Miten Toto-TV ei lupauksista huolimatta ole edistynyt. Kevään keskustelurupeaman jälkeen ainostaan Tampereen Teivo on kehittänyt ohjelmaformaatin sille kuuluvalle tasolle. Muilla se on lähinnä sillisalaattia. Tärkeimmät asiakohdat ovat: 1) Selostusääni kuuluville myös uusinnoissa 2) Voittajaseremonioissa myös kuva seuratkoon tapahtumia voittajaringissä 3) Tärkeimpänä kaikista: Lähtöjen tulokset aina omalla, samalla paikallaan, jolloin myös nauhoitetussa kuvassa ne on helppo tavoittaa. Paras paikka on ehdottomasti seuraavan lähdön esittelyn jälkeen, jolloin nopeutettukin kuva kertoo, milloin tulokset ovat vuorossa. Lähetys kestää yli kolme tuntia illassa, joten iltavuorolainen voisi hivenen lyhentää katseluaikaa nauhoitetussa lähetyksessä nopeuttamalla lähtöjen välit, jolloin ruudussa näytetään vain kertoimia. Tällöin ääni ei kuulu, mutta kuva esittelystä kertoo, että tulokset ovat tulossa.
V: Olette aivan oikeassa siinä, että Toto-TV:n formaattia ei noudateta jokaisella raviradalla, vaikka se on yleisesti käyty läpi. Syksyllä asiasta jälleen tiedotetaan raviratoja, jolloin myös esille ottamanne seikat keskustellaan. Parhaimmat kiitokset rakentavasta palautteesta.
K: Fintoto sai perustamisensa alkuaikoina Veikkaukselta oikeuden Päivän Parin järjestämiseen omaan pooliinsa. Pidemmän aikaa myös V4-peli on ollut vahva totopelien kasvun veturi. Nykyään V4:n kaksi viimeistä lähtöä ovat myös Päivän Parin kohdelähtöinä. Mistä tämä päällekkäisyys johtuu? Mielestäni kannattaisi pohtia V4-pelin aikaistamista ja Päivän Parin myöhentämistä, jolloin myös PP-vaihto kasvaisi V4-pelillä voittaneiden sijoittaessa voittonsa uudelleen. Ravien urheilullinenkin taso saattaisi nousta, kun tarvittaisiin kuusi tasokasta lähtöä V4- ja PP-kohteisiin.
V: Pelimuotojen sijoittelu ei ole aivan mutkatonta, eikä toisaalta aina optimaalista. Nykyisin V4-peli ja Päivän Duo järjestetään päällekkäisinä, jotta lähtöjen urheilullinen taso on mahdollisimman korkea, lähdöt saadaan Urheilukanavan lähetykseen ja ennakkoon tuotettu muu informaatio tukee molempia pelimuotoja.
K: Kouvolassa tapahtui vuosi sitten petos, jossa juoksutettiin väärällä nimellä hevosta, jonka piti olla statisti, mutta se voittikin lähtönsä kovalla kertoimella. Petos paljastui ja ilmeisesti voittoja ei maksettu kyseistä hevosta pelanneille, mutta niitä ei ole tullut meillekään, jotka pelasimme hylkäyksen jälkeistä oikeaa voittajaa tai kaksaria. Mihin ne rahat katosivat? Pelaan netissä ja pelitiedot ovat edelleen tallella.
V: Asiassa odotellaan edelleen keskusrikospoliisin esitutkinnan valmistumista ja mahdollisten syytteiden nostamista, minkä jälkeen päätöksiä voidaan tehdä.
Ravikilpailusäännöt
K:Miksi ohjastajilla on valkoiset housut?
V: Siisti ajopuku, ravikypärä ja valkoiset ajohousut ovat kilpailuaikana pakolliset. Valkoiset housut auttavat tuomareita tarkkailemaan ohjastajien ajoasentoa paremmin. Enemmän ohjastajien ajoasuista voit lukea Hippoksen internet-sivuilta ravikilpailusäännöistä, kohdasta Kilpailuasu.
K: Eikö Varennella ajettukaan sääntöjen vastaasesti, kun sen juoksu hyväksyttiin maailmanennätykseksi? Voisiko Suomessa ajatella piiskan kieltämistä, kuten on tehty Norjassa?
V: Ravikilpailusääntöjen mukaan sääntöjen vastainen ajotapa ei ole peruste hevosen juoksun hylkäämiseen muutoin kuin silloin, kun häiriö kohdistuu toiseen kilpailijaan. Rangaistus sääntöjen rikkomisesta tulee ohjastajalle ja on usein merkittävän suuri sakko ja/tai kilpailukielto.
Norja on ainoa maa Euroopassa, jossa ajovitsa on kielletty. Sen eläinsuojelullisesta vaikutuksesta ollaan yleisesti kahta mieltä. Ajovitsattomasta ajamisesta on seurauksena houkutus tehostaa ohjasten käyttöä tavoille, jotka todennäköisesti kohdistuvat voimakkaammin hevoseen ja ovat siten eläimen hyvinvoinnin kannalta huonompi vaihtoehto.
K: Miksei Kuninkuusraveihin otettu varahevosia? Ennenhän toimittiin näin, ja tällä estetään mahdollisten poisjääntien aiheuttamat tynkälähdöt.
V: Syy varahevosista luopumiseen johtuu V75-kohdelähtöinä ajettavista 2100 metrin Kuninkuus- ja Kuningatarlähdöistä. Varahevosten mukaan ottamista pohditaan uudelleen Hippoksen sääntövaliokunnassa. Kilpailuun ilmoittamisajankohdat ja pelitietojen julkaisemisaikataulut ovat tekijöitä, joiden pohjalta ratkaisut tullaan hakemaan. Vuodesta 2005 alkaen varahevoskäytäntö on jälleen Kuninkuusraveissa käytössä.
K: Miten määritellään välistartti?
V: Välistartti on sellainen kilpailusuoritus, jonka hevonen tekee kilpailuun ilmoittamisen ja itse kilpailun välisenä aikana. Ilmoittaminen kilpailuihin on n. viikkoa ennen.
K: Ravikypärä on pakollinen hevosen käsittelijöille raveissa, mutta miksi se ei ole pakollinen esimerkiksi niille, jotka pyörivät hevosen ympärillä loimituksessa?
V: Mielenkiintoinen kysymys. Hevosen käsittelijöille kypärän vaatimus tuli runsaat kymmenen vuotta sitten Ruotsin esimerkin mukaisesti, ja se on perusteltua siitä syystä, että ko. henkilö käsittelee kilpahevosta. Sitä taas palkitsijat eivät tee.
K: Miksei Suomessa varustemuutoksista tarvitse ilmoittaa hyvissä ajoin? Ruotsissa niistä on ilmoitettava vuorokautta aikaisemmin.
V: Suomessa kengittä ajaminen on ainoa ennen kilpailua ilmoitettava varustemuutos, josta tulee ilmoittaa kilpailueläinlääkärille viimeistään ennen ao. lähdön esittelyä. Kyseessä on eläinsuojelullinen lähtökohta. Ruotsissa on neljä varustetta, joiden kilpailuissa käyttämiselle on anottava hevoskohtainen poikkeuslupa STC:n eläinlääkäriosastolta. Sellaisia varusteita ovat jenkkikitarauta, kaksiosainen turpahihna, leukakaari ja päänumeron poisjättäminen vedettävää huppua käytettäessä. Muista varustemuutoksista Ruotsissa ei tarvitse etukäteen ilmoittaa.
K: Tornion raveissa sunnuntaina 25.7.2004 tuomaristo oli hieman unessa. Lähdön 2 voittanut hevonen laukkasi kolme kertaa, mutta sitä ei hylätty. Tuomarit tutkivat laukkoja maaliintulon jälkeen aika kauan. Olisiko tuomareilla optikolla käynti tarpeen? Vasta kun pelaajat kävivät tuomaritornissa, alettiin tutkimaan kuvanauhaa tarkemmin.
V: Tornion ravien tuomaristolle 25.7. on tapahtunut virhe. Virhe on Torniosa myönnetty ja tulojärjestysvirheestä aiheutunut rahallinen menestys on kirjallisen anomuksen perusteella korvattu hevosenomistajille.
Valmennus ja hoito (vastaajana Sami Kauhanen)
K: Hiittivalmennus vai ei? Molempia mielipiteitä kuulee, toisia hevosia hiitataan ja toisilla ei sillä tavalla irrotella. Mitä mieltä ovat asiantuntijat? Ja missä iässä varsan kanssa tulisi alkaa pelaamaan opettaa riimuun, nostella jalkoja, talutella, viedä traileriin jne?
V: Varsan opettaminen tulisi aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä mitä aikaisemmin opettaa esim. riimun laiton päähän, sitä helpompaa se on. Hiittivalmennuksesta on monia mielipiteitä. Itse pidän säännölllistä hiittivalmennusta parhaimpana valmennusmuotona.
K: Käytetäänkö hevosen valmennuksessa sykemittaria ja jos, niin millaisilla sykkeillä ajetaan? Mikä on hevosen leposyke ja kuinka korkealle se nousee kovassa rasituksessa?
V: Sykemittaria käytetään ravureiden valmennuksessa. Sitä ei tarvitse käyttää säännöllisesti, mutta sen avulla voidaan helpommin määrittää valmennuksen rasitus ja hevosen kunnon kehity. Hevosten valmennussykkeet ovat yksilöllisiä, mutta nyrkkisääntönä maitohappokynnykselle voidaan pitää 200 lyöntiä minuutissa. Leposykkeet vaihtelevat 26-40 välillä. Rasituksessa syke voi nousta yli 230.
K: Kuinka monta hevosvoimaa on oikein hyvässä hevosessa?
V: Hevosessa on käsittääkseni 1,6 hevosvoimaa
K: Varsinkin naiset kauhistelevat usein ajopiiskan käyttöä. Toiset kuskit istahtavat kärrylle ilman piiskaa ja toiset taas käyttävät sitä hyvinkin aggressiivisesti. Mitä säännöt sanovat piiskan käytöstä ja mikä merkitys sillä on itse kilpailijalle eli ravurille?
V: Ajovitsan käytöstä on olemassa selkeät määräykset ravikilpailusäännöissä. Sen pitää olla tehdasvalmisteinen, enintään 125cm pitkä ja painaa enintään 120g. Ajovitsalla saa antaa merkin hevoselle ranneliikkeellä ja viimeisen 200m:n aikana enintään 5 kertaa. Jos käsi nousee yli hartialinjan tai merkinantojen määrä ylittää sallitun määrän, seuraa automaattisesti hevosen ohjastajalle sakkorangaistus. Hevoselle ajovitsan kosketus merkitsee vauhdin lisäämistä. Painotan ajovitsan olevan nimenomaan merkinantoväline.
K: Kysyisin ravihevosten juoksumotivaatiosta: Onko varmaa, ettei hevosten ammattimainen juoksuttaminen muodostu rääkkäämiseksi? Kuinka voidaan tietää, että hevoset kilpailevat mielellään?
V: Ravihevoset on jalostettu kilpailemaan. Jos hevonen ei halua juosta, niin sitä ei todellakaan pakoteta menemään. Hevosten kilpailuttajat kunnioittavat suuresti hevosiaan ja niitä ei missään nimessä rääkätä.
K: Minkämittaisia hiittejä kaksivuotiaalla kasvunsa lopussa olevalla lämminverisellä kannattaisi ajaa?
V: Kaksivuotiaan hevosen hiitit määraytyvät hevosen kehitysasteen mukaan. Näin syksyllä voisi olettaa, että kahtena päivänä viikossa varsalla ajettaisiin hiittiä. Toisena päivänä esim 2000m ja 1600m ja toisena vain 2000m.
K: Millainen hevonen tuntuu hyvältä kuskin käteen? Entä miltä näyttää? Mikä on normaalin pörhäkkyyden ja ylikuumenemisen ero kysyn tätä totopelaajan näkökulmasta.
V: Hyvä hevonen vain tuntuu hyvälle. Se ravaa halukkaasti, tasapainoisesti ja on sopivan kiinnostunut ympäristöstään. Pörhäkkä hevonen menee yleensä korvat pystyssä ja häntä hieman kaarella, kun taas ylikuuma painaa paljon ohjille korvat luimussa.
K: Onko suomalaisen kauran rehuarvo parempi kuin ulkomaalaisen? Ottaako hevosenhoitaja rehuyksiköt huomioon syöttäessään hevosta? Montako rehuyksikköä hevonen syö? Mitä hevoselle syötetään ennen ja jälkeen ravien?
V: Suomalaisen kauran rehuarvo on hyvä ja selkeästi parempi kuin keski-eurooppalaisen. Hoitajat ottavat huomioon kauran "vahvuuden" ruokkiessaan hevosta. Tarkempia tietoja hevosten rehuista ja rehuyksiköistä saa alan kirjallisuudesta.
K: Juoksevatko oriit kovempaa kuin tammat? Mitä hyötyä saavutetaan oriin ruunaamisesta?
V: Oriiden ja tammojen nopeudessa ei ole eroja, mutta oriit ovat ehkä kestävämpiä kilpahevosia, joiden suoritukset ailahtelevat vähemmän. Ruunaukselle voi olla monia syitä, mutta yleensä ori ruunataan joko terveydellisistä syistä tai luonteen tasoittamiseksi.
K: Kuinka sokeasti ohjastajat uskovat valmentajan/omistajan sanaan?
V: Ohjastajat saavat valmentajilta/omistajilta arvokasta tietoa ajokistaa. Se kuinka sokeasti he noudattavat ohjeita on täysin ohjastajakohtaista.
K: Mitä ainetta on ajovitsan päässä oleva pampula?
V: Ajovitsan päässä oleva pampula on pehmeää nailonia. Sen pituus lasketaan mukaan ajovitsan sallittuun pituuteen 125cm.
K: Kumpi on parempaa, kuivaheinä vai tuorerehu?
V: Kuivaheinä sopii paremmin toisille hevosille ja tuorehu (esikuivattu) toisille.
K: Miten on mahdollista/miksi hevosten viat ja terveyshäiriöt tulevat ilmi vasta ajetun kisan jälkeen? Miksei ennen?
Takaisin
Etusivulle
Tulosta
